Työsuojeluvaltuutetun koulutus
Jaa sivu:
Olemme suunnitellut koulutuksen, joka soveltuu sekä yritysten että julkishallinnon työsuojeluvaltuutetuille, varavaltuutetuille ja esimiehille
Työsuojeluvaltuutettu vaalii työntekijän turvallisuutta
Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja työhyvinvointia ja työturvallisuutta koskevissa asioissa. Valtuutettu valvoo työyhteisön etuja työsuojeluun liittyvissä päätöksissä ja ratkaisuissa. Työsuojeluvaltuutetun ja tämän kaksi varavaltuutettua valitsevat työntekijät kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Laki edellyttää valintaa niillä työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Valinta tapahtuu yleensä työpaikalla järjestettävällä vaalilla, joka on kaikille työntekijöille avoin.
Pienemmilläkin työpaikoilla valinta voidaan tehdä ilman työnantajan asettamia esteitä. Valinta voidaan tehdä myös sopuvaalilla mikäli kaikki äänioikeutetut ovat menettelystä ja henkilöistä yksimielisiä.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on vaativa ja se edellyttää elävää kiinnostusta työturvallisuusasioita kohtaan. Valtuutettu toimii yhteistyössä työnantajan nimittämän työsuojelupäällikön kanssa. Valtuutettu myös osallistuu yrityksen työsuojeluorganisaation yhteistyöelimiin työntekijöiden edustajana.
Valtuutetun tehtävään kuuluu perehtyä oma-aloitteisesti työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Hänen on perehdyttävä työturvallisuuteen, työsuopeluun ja työterveyteen liittyviin säännöksiin. Mikäli työsuojeluvaltuutettu havaitsee näissä puutteita työpaikalla, hänen on ilmoitettava niistä työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle.
Jos työsuojeluun liittyvissä asioissa ollaan yhteydessä viranomaisiin, työsuojeluvaltuutettu toimii niissä työntekijöiden edustajana. Hän myös osallistuu viranomaisten järjestämiin työsuojelutarkastuksiin.
Työsuojeluvaltuutetun on hyvä omata paljon samoja ominaisuuksia kuin työsuojelupäällikönkin eli oltava yhteistyökykyinen ja -haluinen, tunnettava työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö, omata ihmissuhdetaitoja ja motivoida työyhteisöä huolehtimaan työturvallisuudesta.
Työsuojeluvaltuutettu tarvitsee tehtävään ryhtyessään alan koulutusta. Sitä järjestävät monet eri tahot, ja koulutusjaksoille kannattaa tietotaidon saavuttamiseksi osallistua. Koulutuksen järjestäminen on työnantajan tehtävä. Työsuojeluvaltuutetun koulutuksen on tapahduttava työajalla, eikä se saa johtaa ansiomenetyksiin. Koulutuksen antama varmuus lisää asiallisen yhteistyön valmiuksia koko työsuojeluorganisaatiossa.
Työsuojeluvaltuutettu on irtisanomissuojan suhteen samanlaisessa erikoisasemassa kuin luottamusmieskin. Kynnys irtisanomille on tavallista korkeampi. Työn vähenemisen, saneerauksen tai konkurssin perusteella työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa ainoastaan, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä vastaavaa työtä voida tarjota tai häntä ei voida kouluttaa uusiin tehtäviin.
Työsuojeluvaltuutettuna hänellä on myös ainutlaatuinen valta. Hän voi keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttavan työn. Tästä hänen on ilmoitettava työnantajalle mieluiten etukäteen.
Työsuojeluvaltuutetun työn motiivin olisi oltava halu parantaa asioita työpaikalla. Tämän vuoksi hänen on katseltava aktiivisesti ympärilleen ja kuunneltava herkällä korvalla työyhteisöä. Valtuutettu on yksi tärkeä tekijä työsuojeluorganisaatiossa, jonka yhteinen tavoite on ylläpitää työhyvinvointia työpaikalla yhdessä työnantajan kanssa.
Edellytyksiä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen
- On oltava oma kiinnostus ja motivaatio tähän työhön
- Työ vaatii pitkäjänteisyyttä
- Pitää olla valmis ottamaan asioista selvää
- Onnistumiset ja kokemukset karttuvat vuosien myötä
- Vaatii hyvää yhteistyökykyä eri henkilöstöryhmien ja yrityksen johdon välillä
- Onnistumiset lisäävät yhteishenkeä yrityksessä
- Positiivinen asenne ratkaisee aina
Työsuojeluvaltuutetun koulutuksen sisältö:
- Työsuojelutoiminnan toteuttaminen
- Työsuojeluhenkilöiden tehtävät ja vastuut
- Työsuojelun toimintaohjelman merkitys ja sisältö
- Työturvallisuuslain vaatimukset
- Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
- Työtapaturmien ja ”läheltä piti” tapausten tutkinta
- Työhön perehdyttäminen ja työnopastus
- Työsuojelun valvontalaki
- Työterveyshuoltolaki